Hei!
Olen Roger Lumberg Porvoosta.
Ikää on tällä hetkellä 19 vuotta.

Olen aina ollut hevosten kanssa tekemisissä. Isäni piti joskus isoa ravitallia forssassa jossa oli n, 20hevosta.
Itse olen ihan henkeen ja vereen saakka ravi-ihminen!
Shettisharrastukseni alkoi kun olin 14 ja sain itselleni raviponin Halibulan. Sen kanssa tuli nähtyä monta kivaa hetkeä ja myös monta surullista hetkeä.
Hali oli hieman vihainen ja todella hankala tapaus käsitellä 14-vuotiaalle pojalle. Mutta Hali kyllä osasi opettaa minusta hevosmiehen

Muutettuani porvooseen tapasin Rita Parviaisen. Isäni kävi kengittämässä Ritan poneja ja silloin tutustuin nuoreen oriin A.S. Pablo.
Pablo oli hieman omalakinen ja kovapäinen mutta me tulimme kyllä toimeen kun näytin että minä määrään. Vaikka oltiikin kummatkin teinejä ja yhtä kovapäisiä
Ritalla tuli käytyä aina silloin tällöin ja opetin kaksi ponia siellä ajolle.
Silloin en tiennyt että poneilla on useammatkin näyttelyt vuodessa.´
Tiesin vain poniraveista.
Ritalla oppi kyllä nopeasti mitä mikäkin tarkoittaa
Sitten sitä oltiinkin seuraavaksi Pablon kanssa oripäivillä ja läpihän se meni!
Seuraavaksi oliki turun rotunäyttely ponikuninkuusravien yhteydessä ja siellä sitten näytin poneja ja siitä lähtien niitä kehiä on tullut koluttua millon minkäkin ponin kanssa.
Alussa kyllä porukka katsoi kun olin romanina poninäyttelyissä ja se herätti oudoksuntaa moneltakin suunnalta. Mutta nyt olen pääsyt piireihin mukaan ja mukavaa sakkia poniporukoissa kyllä on!
ilman Ritaa, Susanna, Hannaa ja Pabloa ei minua näkyisi poninäyttelyissä! Kiitokset Ritalle ja tytöille kannustuksesta!
Rita sai minut kyllä vähän hurahtamaan näihin poneihin ihan kunnolla ja kiva niin!
Poninäyttelyistä olen saanut useita tuttavia ja ystäviä.

Tällä hetkellä en omista yhtään ponia. Enkä usko ihan heti ostavani vaikka mieli välillä tekisikin
Monen ponin taustajoukoissa olen kyllä mukana.
Ainakin olen hengessä mukana jos en muulla tavalla.

Mutta hevosia kyllä löytyy kyllä tallista 5 joista 3 omaa ja kaikki suomenhevosia.
5v ori Onnen Osuma. siitostamma Killin Vilma ja sen viimekesäinen orivarsa Killeri, jonka isä on kuuluisa ravikuningas Viesker
Aion kilpailla hevosillani raveissa ja kasvattaa mahdollisimman hyviä ravihevosia.
Ehkä joskus maailmassa ostan shettis orin josta haluan siitosorin!

Olen kyllä todella kiinnostunut poneista ja haluan olla mukana ponitouhuissakin niin paljon kuin mahdollista!

Enää en aja poneilla kilpaa raveissa vaan omistan c-ajoluvan ja olen ajanut hevosilla kilpaa.
Mutta täytyy kyllä myöntää että tunnen shettisten suvut melkein yhtä hyvin kuin suomenhevosten ja lämpöstenkin

Maailmassa on vain 4 hevosrotua joista pidän todella paljon
Suomenhevonen, Lämminverinen ravihehonen, Gotlannin Russi ja Shetlanninponi


Nähdään taas tulevissa näyttelyissä ja onnea kaikille tuleviin koitoksiin!
Ja mulle saa tulla juttelemaan jos mieli tekee. En mä pure!
ainakaan kovaa

Tiina ja Henna Heino Porista, terve.
Hevostelua takana jo parikymmentä vuotta. Raviurheilu lähinnä sydäntä. Kotona 4 -vuotias suomenhevosori Samppa ja nyt 1 -vuotias shettis ori Soni (Memory Of Bonfire).
Kiitos Johanna ihanasta ponista

Henna -tytär (7v.) aikoo Sonin kanssa raviradoilla usein nähty pari.
Ja toivottavasti äiti Tiinakin (40 v.) saa Sampan tänä keväänä radalle


Koiruuksiakin löytyy perheestä 3 kpl (tällä hetkellä). Oikeat formulatähdet: Räikkönen, Rosberg ja Senna

Kiitokset Roger Ollaanhan tässä kierrelty eteläistä Suomea yks jos toinenkin kerta eikun , ihania nää hymiöt

Olen Annika Rosenström Porvoosta, täytän 18 kesällä. Meillä on oma pieni yksityistalli, jossa asuu oman lämppäritamman lisäksi neljä hevosta.

"Ensirakkauteni" oli shettistamma Annie, joka on ollut minun siskojeni omistuksessa siitä asti kun olin 2-vuotias. Kun olin 11-vuotias koitti se odotettu päivä jolloin sain "periä" Annien siskoiltani. Annien kanssa vietettiin 5 ihanaa vuosia, ennen kuin jouduin tekemään sen raskaan päätöksen että Annie lopetettaisiin, puhkurin takia. Vihreimmille laitumille Annie pääsi 27.7-07.

Olin jo ennen tätä hankkinut toista hevosta, lv-tamma "Mamma". Olin päättänyt että haluan nyt hevoskokoisen, jotta pystyisin myös ratsastaa. Totesin kuitenkin ika nopeasti ettei kerta kaikkiaan pärjää ilman noita "pikkuhirviöitä", ja toivon että minulla kohta olisi mahdollisuus ostaa shettiksen "Mamman" lisäksi.

Saanpahan minäkin vihdoin aikaiseksi esittäytyä. Siis Maria Säteri, tällä hetkellä asun Urjalassa, mutta syntyjään Turkulaisena kärsin kyllä vieläkin (melkein 10 vuoden jälkeen) vieroitusoireita...
Ensikosketus poneihin tapahtui vuonna 1998 jolloin ostin shetlanninponin pikapikaa seuraksi silloiselle ravurilleni. Meillä on kotona ollut sellainen muutaman hevosen tallin ja siinä aina silloin tällöin joku vieraskin hevonen pidettävänä. Tuolloin kävi niin, että ruunani oli ilmoitettu starttiin ja sitten sen seurana ollut hevonen vaihtoikin paikkaa toiseen talliin, ruuna päätti että enpäs syökään ja minulla hätä käteen kun starttipäivä läheni. Äkkiä Hevosurheilu käteen ja yksi vuotias shettis-tamma olikin myytävänä, soitto Eurajoelle ja pörröpää Rocetta hurahti pihaan muutaman tunnin kuluttua. Voi että se oli ruma... siis kun en tiennyt yhtään mitä odottaa, jotenkin ajattelin että sieltä tulee jotain pientä ja sievää, mutta "Ruusa" olikin aika iso ja hontelo, ehdottoman suloinen luonteeltaan kylläkin. Ruusa jäi ja en nyt muista miten sen startin kanssa meni mutta seuralaiseksi Ruusa ainakin ruunalle kelpasi.
Ruusasta jouduin luopumaan vuonna 2004 toistuvien kaviokuumeiden takia, mutta polte jäi. Lapset ilmestyivät elämääni vuosina 2004 ja 2006 ja heidän varjolla sain taas hankkia ponin uudelleen viime vuonna. Nyt löytyi syötävän ihana Linnestofta Maffia, kiitokset hänestä kuuluvat Mauralle joka tämän sulottaren meille hankki ja kiitokset myös Minnalle joka jaksoi kanssani ajella ehdokkaita katselemassa. Ja kiitokset myös Ellille joka on varmasti hengessä mukana ja vähän muutenkin...
Nyt odotellaan ensi kesää sillä näyttelyihin olisi kova hinku...

Esittäydynpä minäkin näin melko uutena shettisfoorumilaisena;

Olen Tuija Lahdenmäki Turun pohjoisosista Paattisilta, 44v paukahti mittariin vastikään.
Hevosharrastelun aloitin 7-vuotiaana, ensimmäinen ratsu oli Ping Pong -niminen poni Turun ponitallilla. Teininä harrastukseen tuli pitkä tauko, mutta aloitin uudelleen "vähän isompana".
Muutaman vuoden tunneilla käymisen ja parin vuokrahevosen jälkeen ostin oman karvaturvan; nyt 16-vuotias islanninhevosruuna Skrudur frá Artunum on ollut omani 8 vuotta, ja suurella sydämellään se on opettanut minulle paljon hevosen sielunelämästä.

Vuosi sitten kiinnostuin myös ajamisesta; mikä ihana tekosyy hankkia shettis! 6-vuotiaan Leonardo-ponin (i.Epol, e.Venessa) kanssa olemme pikkuhiljaa tutustuneet valjakkoajon salaisuuksiin, mikä on näyttänyt olevan ponipojalle melkoisen mieluista puuhaa. Ehkä uskaltaudumme vielä jonain päivänä valjakkokisoihinkin - kukapa tietää...

Ratsunhommat sujuvat Leo-pojalta myös mallikkaasti, ja olen onnekseni löytänyt sille taitavan pikkuratsastajan, joka käy järjestämässä ponille vaihtelua.

Molemmat kaviokkaani asustelevat Paattisilla kivalla täysihoitotallilla, jossa molemmilla on omankokoistaan leikkiseuraa

Päivitetäänpä hiukan esittelyä. Meillä asustaa edelleen poniruunat Linnestofta Snowman sekä Junibackens rachmaninov.

Kotisivut löytyy googlesta nimellä: Ponitalli m&m

Esittäydynpäs minäkin: Olen 35-vuotias luokanopettaja/perheenäiti Anttolasta, Mikkelin kupeesta. Hevostellut olen pienen ikäni ja muistoja shettiksistäkin on vuosien varrelta kertynyt. Ikimuistoisimmat ponituttavat lienevät Kuopion Savisaaren Vicke ja Kalle, joiden kanssa tuli pienenä tyttönä temuttua
Nyt päälle kolmekymppisenä, minusta tuli sitten parin hevosen omistuksen jälkeen, "ponityttö". Meille muutti vajaa kaksi viikkoa sitten ihastuttava shettisruuna Vincet Roope, eli Roope. Roope on ensisijaisesti minun ponini, mutta en pistä vastaan, jos jompikumpi lapsistamme (poika s.06 ja tyttö s.-08) innostuisivat myös ponin kanssa harrastamaan. Roopella pääsen minäkin, täysin ratsastustaustainen täti, nyt harjoittelemaan ajamistakin. Ihanaa!
Roopen myötä olen lopullisesti menettänyt sydämeni shettiksille! Ja kyllähän meille poneja ainakin pari vielä lisää mahtuu...
Roopen kotisivut: http://web.me.com/tuisku1/poni/Etusivu.html

Tervetuloa mukaan Minna

Missäpäin Anttolaa teidän poni majailee? Meidän ponit (kaksi 2v. tammaa, 9v. minitamma ja sh-ruuna) muuttaa näillä näkymin vuoden vaihteessa Anttolaan, tällä hetkellä tehdään vasta remppaa vanhaan kivinavettaan.. =)

Kiitos Saimi! Laitoin yksäriä.

... esittäydyn!

Olen 42 vuotias ikuinen heppahullu Hausjärveltä. Kotona on kaksi shettistammaa, issikkaruuna sekä hoidossa suokkitamma. Ja mitä vanhemmaksi tulen sitä läheisempiä ovat nuo pienet karvapallerot eli shettikset...
Issikallani ratsastelen lähinnä itse ja pikkuponit ovat ratsastus- ja ajoponeina 13- ja 9-vuotiaille tyttärilleni. Itsekin kaahailen mielelläni kärryillä pitkin metsiä .
Ponien lisäksi meillä asuu maailman kiltein shetlanninlammaskoira Pepe ja kaksi rottatykkiä eli kissat Pilkku ja Pekka.

Mulla on oma pieni maatila, jossa ponit asustavat pääasiassa pihatossa. Pikkuruinen tallikin löytyy, tallitupa ja aidattu valaistu kenttä. Laitumia on riittävästi ja heinätkin saan omalta pellota. Ja syy miksi 4-5 vuotta sitten tilan ostin on mielettömän mahtavat ympäröivät maastot =)).
Järjestelen pientä ratsastus- ja kerhotoimintaa ponien kanssa lähistön lapsukaisille Metsätalon tallin nimellä ajatuksella, että ponit saavat liikuntaa ja tienaisivat edes kulunsa ja joskus käydään myös talutusratsastuksissa paikallisissa tapahtumissa.

Ei olla vielä ainakaan paljoa kotinurkista ulos päästy kun ei tunnu aika riittävän päivätyön lisäksi ... mutta ehkä tulevaisuudessa !
Kaikenlainen ponien kanssa puuhailu ja harrastaminen kiinnostaa...

=) Kati Smeds

Hiukan viellä "päivitän" kotisivujemme osoitetta..viellä kerran!
Löytyy suoraan joko:
http://strategy.suntuubi.com/
tai kirjoittamalla googleen:
Ponitalli M&M

en ole tosissaan mestari koneen kanssa

Jos sitä vihdoista viimein esittäytyisi...!

Olen 27-vuotias shettisharrastelija Huittisista, Satakunnasta. Omistan siskoni kanssa puoliksi 2 shettistä ja yhden lv-tamman. Shettikset ovat 16-vuotias ruuna Stigu ja 3-vuotias ruuna Aarnilan Tare. Stigun ja lv-tamman Crystelin haimme kotiin vasta viime viikolla, Tare on ollut omistuksessamme 1-vuotiskeväästään asti. Taren kanssa olemme kiertäneet näyttelyitä, viime vuonna oltiin Tampereella ja Hippoksen näyttelyssä Porissa, tänä vuonna ollaan oltu Uudenkaupungin ja Kokemäen rotunäyttelyissä sekä muutamissa mätsäreissä ja vielä on edessä Mustiala ja Loimaan nuorten ponien näyttely. Stigun kanssa näyttelyt aloitetaan ensi vuonna kun toivottavasti saadaan sen harja ja häntä kuntoon (on kovasti hinkannut niiitä). Taren kanssa on suunniteilla raviponin ura, mutta saa nyt nähdä... Kun ehtis!

Olen -87 syntynyt "ponityttö" Lappeenrannasta. Ratsastusta olen harrastanut ihan pienestä lähtien ja ensimmäiset kerrat olikin shetiksen selässä.

Shettikset ovat aina olleen lähellä sydäntä. Omaa ei ihan heti tullut, vaan jo ennen ponia minulla oli täykkäriristeytys ruuna, jolla olen kilpaillut koulua- ja esteitä aluetasolla. Ratsastuksenohjaajan opinnot on myös suoritettu, joten poni on päässyt tekemään myös ratsuponin hommia.

Tällä hetkellä omia on -93 syntynyt hepparuuna ja -02 syntynyt shettistamma. Shettistamma Wappu tuli tammikuussa 2008 minulle ensin ylläpitoon ja lopulta sitten ihan omaksi. Wapun kanssa olleen harrastettu melkein kaikkea mahdollista. Näyttelyissä poni osaa enemmän kuin esittäjä, mutta hyvin ollaan selviydytty. Lisäksi Wappu toimii ratsun hommissa, ohjasajossa ja käsiheppana isomman maastoseurana. Nyt ollaan myös hieman perehdytty valjakkoajoon sekä raviurheiluun. Kummasti nuo ponit vie kun ratsuihminen löytää itsensä ravivalmentajakurssilta ja raviradalta.

Olen ikuinen ponityttö (hmmm... -72 ) Vihdin Nummelasta.

Elämäni shettis on tamma Bastienna johon tutustuin 12-vuotiaana Lapinlahdella Bastin ollessa 5-vuotias ja touhusin sen kanssa seuraavat neljä vuotta kaikki koulujen loma-ajat ollessani töissä Bastin kotitallissa, sekä mm. kisasin ponien laukkakisoissa Bastilla. Kouluaikoina taas kävin Kaupissa Tampereella jossa oli vain isoja poneja ja hevosia.

Bastiin törmäsin seuraavan kerran sen ollessa vajaa 13-vuotias ja todella huonossa kunnossa ja -hoidossa. Basti tunsi minut yhä, rämpi ääneni kuullessaan sata metriä metrin syvyisessä umpihangessa luokseni , joten pakkohan se oli sieltä pelastaa.

Shettisoppia olen saanut mm. työskennellessäni pari vuotta Stall Hagelundilla Roimolan Marialla ja ollessani kesätöissä Transy-siittolassa Skotlannissa Mr Dickin luona.

Nykyään minulla on kolme lasta sekä ratsastuskoulu (www.millitalli.fi). Kasvatan pienimuotoisesti suomenhevosia, suomenpienhevosia sekä shettiksiäkin olen kasvattanut neljä (ja myös jackrussellinterrierejä sekä borderterrierejä).

Meillä on kuusi shettistä joitka käyvät ratsastustunneilla, välillä niillä ajetaan ja kisataankin koulussa, esteissä, riding classissa, agilityssa, ohjasajossa, junior handlerissa jne.

Ikinuori Bastienna nyt 30 vuotta toimii ruohonleikkurina pihalla sekä ajankulukseen opettaa aivan pienimpiä lapsia ratsastukseen ja esittämisen saloihin, mutta menee yhä myös mm. agilityä reippaasti.

Shettiksiä haluaisin kasvattaa enemmänkin, mutta ongelma on että olen niin huono myymään kasvattejani pois, joten siksi en ole uskaltanut astuttaa tammojani lähivuosina... Nyt on kyllä taas haaveena astuttaa nuoret tammani, niin saataisiin neljäskin polvi Bastin aloittamaan tammalinjaa, sekä toista uutta linjaa meille.

Tykkään vähän isommista, vankoista ja ryhdikkäistä standardeista koska niillä lapset voivat ratsastaa pidempään, eivät jää heti pieniksi.